Katsaus ÅSK:n historiaan

Perustaminen ja varhainen toiminta

Åbo Simklubb:in (ÅSK) perustava kokous pidettiin Turun urheilupuiston paviljongissa maaliskuun 30. päivänä 1913 klo 12, paikalla oli yli 70 henkilöä. Kokouksessa seuran nimeksi vahvistettiin Åbo Simklubb ja hyväksyttiin säännöt sekä seuran merkki. Voimistelunopettaja August Blomberg oli ÅSK:n perustamisessa liikkeellepaneva voima sekä seuran ensimmäinen puheenjohtaja. ÅSK:lla oli seuran toiminnan alkuvuosina kansallisella tasolla uimareita, jotka kuuluivat maamme kärkeen. Vuonna 1935 ÅSK merkittiin yhdistysrekisteriin nimellä Åbo Simklubb ja v. 1987 muutos, jolloin nimeksi tuli nykyinen Åbo Simklubb – Uintiklubi Turku.

1900-luvun alkupuolella Turussa oli kaksi avomeriuimalaitosta ja yksi maa-allas. Viimemainittu nimeltään Kupittaan uimalaitos valmistui v. 1912 ja sen Turun kaupunki luovutti ÅSK:n hoitoon kesäajoiksi. Kupittaan uimalaitoksessa vettä ei lämmitetty eikä sitä puhdistettu muuten kuin uutta lisäämällä ja vanhaa juoksuttamalla pois. Alkeellisista uintiolosuhteista huolimatta ÅSK:n naiset ylsivät Suomen mestaruuteen 4 x 50 m vapaauintiviestissa vuonna 1917 ja miehet puolestaan Suomen mestaruuteen 4 x 100 m vapaauintiviestissä.

ÅSK täytti 100 vuotta vuonna 2013 ja sinä vuonna Uimaliiton jäsenseuroja jotka ÅSK:n lailla olivat toimineet sata vuotta oli yhteensä 13 kpl.

Kilpauinnin perusta luodaan

1900-luvulla edellytykset kilpauinnin tehokkaalle toiminnalle vaati laadukkaat puitteet kilpauinnin harjoittamiselle. Turussa sellaiset puitteet saatiin aikaan 1950-luvulla kun Turkuun valmistui ensimmäinen uimahalli (Turun uimahalli Rehtoripellonkadulla) ja Samppalinnan uimastadion sekä myöhemmin v. 1975 Impivaaran uimahalli. Olosuhteiden parantumisesta johtuen ÅSK:n nuorten kilpauimareiden määrä ja taso alkoi kohentua 1960-luvulla. Tämä näkyi ÅSK:n uimareiden menestyksenä SFI:n uintimestaruuskilpailuissa. 1970-luvulle tultaessa seuran kilpauintitoiminta taantui johtuen siitä, että uutta uimaripolvea ei ollut jatkamassa edellisten hyviä suorituksia, eikä seuralla ollut toimivaa valmennusjärjestelmää.

ÅSK:n nykyisen kilpauintitoiminnan voidaan sanoa alkaneen v. 1977 kun Ritva Rennes tuli ÅSK:n kilpauintivalmentajaksi. Ritva Rennes oli itse ollut menestyvä kilpauimari vv. 1958-61. Lisävahvistuksen ÅSK:n valmennus sai 1980-luvun alussa kun Martti Hanski liittyi ÅSK:hon.

Kilpauintimenestys ja siihen vaikuttaneet tekijät

Edellämainittu uintivalmennuksessa tapahtunut muutos aikaansai sen, että ÅSK:n juniorien valmennustoiminta lähti ripeästi kasvamaan ja tuotti hyviä tuloksia juniori-ikäluokkien uintikilpailuissa. Ensimmäisiä viitteitä ÅSK:n tulevasta ja nousevasta uimarisukupolvesta oli kolmas sija yhteispisteissä SM-uinneissa v. 1987. Seuran juniorien esiinmarssi 1980-luvulla tapahtui vuoden 1988 Rollo-uinneissa Tampereella, missä ÅSK sijoittui ensimmäiseksi seurojen välisissä yhteispisteissä. Näissä kisoissa ÅSK:n Petri Suominen (s. 1972) ui molempina kilpailupäivinä kolme henkilökohtaista mestaruutta. Vuonna 1990 uinnin SM-kisoissa Turussa ÅSK:n miesuimarit tekivät selvää jälkeä voittaen 50 m ja 100 m rintauinnin sekä 50 m, 100 m ja 200 m perhosuinnin. ÅSK:n loistavan menestyksen kruunasi viestiuintivoitot miesten 4 x 100 m sekauinti- ja 4 x 100 m vapaauintiviesteissä uusilla Suomen ennätysajoilla. Kansallisissa kilpailuissa 1990-uvulla ÅSK:n mies- ja naisuimarit pääsivät kärkisijoille.

Kansainvälisissä uintikilpailuissa ÅSK:n miesuimarit Petri Suominen ja Vesa Hanski (s. 1973) edustivat Suomea ja sijoittuivat niissä hyville sijoille. Vuonna 1988 Petri Suominen nimitettiin ainoana uimarina Souliin, Etelä-Koreassa pidettävien Olympialaisten Suomen uintijoukkueeseen. Vesa Hanski osallistui Suomen uintijoukkueen jäsenenä Barcelonan Olympiakisoihin v. 1992. Vesa Hanski nimitettiin Suomen uintijoukkueeseen Atlantan Olympiakisoihin v. 1996. Espanjan Sevillassa EM-uinneissa Vesa Hanski tuli 200 metrin perhosuinnissa viidenneksi uudella Suomen ennätysajalla 1.59,32 joka aika (tätä kirjoitettaessa syysk. 2015) on edelleen voimassa.

Jälkeenpäin tarkasteltuna on todettava, että edellä mainitut Ritva Rennes ja Martti Hanski ovat olleet henkilöt, jotka ovat luoneet perustan ÅSK:n nykyiselle valmennustoiminnalle ja sen menestymiselle. Tämän lisäksi kyseiset henkilöt ovat henkilökohtaisella panoksellaan edesauttaneet ÅSK:n nimekkäimpien uimarien eli Petri Suomisen ja Vesa Hanskin menestymiseen toimimalla heidän henkilökohtaisina valmentajinaan.

Toiminta uimataidon edistämisessä ja hyväntekeväisyyden harjoittamisessa

Uimaopetus ja hengenpelastus oli viime vuosisadan alussa keskeisiä asioita joihin senaikaiset uimaseurat Suomessa panostivat, sama päti myös ÅSK:ssa. SM-uinnin kilpailuohjelmaan kuului ennen säännönmukaisesti miesten 100 metrin hengenpelastusuinti, joissa ÅSK:n Yrjö Sederling kruunattiin voittajaksi kolmena vuonna.

Seuran uimakoulutoiminta tapahtui kesäisin Kupittaan uimalaitoksessa. Uimakoulu kesti koko kesän ja niitä oli vain yksi. Uimakoulun oppilaiden tuli suorittaa tietyt kokeet tullakseen hyväksytyksi joko uimakandidaatiksi tai –maisteriksi. Myöhemmin uimahallien myötä uimataidon opetus on ÅSK:ssa voitu ylläpitää ympäri vuoden.

ÅSK on vuodesta 2009 tarjonut liikunta- ja kehitysvammaisille lapsille ja nuorille uimakoulutoimintaa.

Tämän päivän ÅSK:n toimintaan sisältyy jokavuotinen vedessä toteutettu vuorokauden pituinen hyväntekeväisyysviestiuinti. Ensimmäinen hyväntekeväisyyteen osoitettu viestiuinti ÅSK järjesti vuonna 1988. Edellämainittu hyväntekeväisyysuinti ei vielä ÅSK:ssa muodostunut järjestelmälliseksi jokavuotiseksi tapahtumaksi. Runsaat 10 vuotta kului kun ÅSK vuonna 2000 järjesti Samppalinnan uimastadionilla seuraavan hyväntekeväisyysuintitapahtuman, jonka jälkeen se on jatkunut vuosittain kesällä. Viestiuinnin lisäksi hyväntekeväisyystoimintaan kuuluu 3-4 kertaa järjestettävät kuutamouinnit. ÅSK:ssa päätettiin, että hyväntekeväisyysuinnin tuotoilla rahoitetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikkaa.

ÅSK:n seniorit.